Oli todella hieno kokemus tehdä aikamatka 200 vuoden takaiseen Östermyraan. Niin Kartanossa esitetty näytelmä kuin Östermyra-seminaari Sorsanpesällä kuvasivat erinomaisella tavalla sitä, miksi Seinäjoki on maakuntakeskus. Ilman silloista rautaruukkia, Östermyran kartanoa ja hieman myöhemmin perustettua ruutitehdasta asiat saattaisivat tänään olla toisin.

Harrastajateatteriksi näytelmä oli erinomainen. Tuula Lahdenmäen teksti oli sujuvaa ja asiapitoista, huumoriakaan ei ollut unohdettu. Muista yhteyksistä tutut näyttelijät onnistuivat rooleissaan hyvin. He näyttivät myös aivan uuden puolen kyvyistään. Lisäksi esityspaikka itsessään on ainutlaatuinen. Ei olekaan ihme, että lukuisat pääsylippua vaille jääneet olivat huonolla tuulella. Sama on kuulemma toistunut miltei joka kerta, joten on kysyttävä eivätkö järjestäjät löydä keinoa, jolla esitys voitaisiin tarjota suuremmalle yleisölle?

Seinäjokiset kiistelevät edelleen siitä, pitäisikö kartanoa kutsua Östermyran vai Törnävän kartanoksi. Markus Aaltonen ja Pekka Kakkuri perustelivat vahvasti, että kartanon oikea nimi on Östermyran kartano. Aaltonen lisäksi patisteli seinäjokisia arvostamaan omaa historiaansa. Niinhän se on, että ilman historian tuntemusta nykypäivää on huono ymmärtää. En ole ottanut asiaan kantaa julkisesti enkä salaa, mutta nyt taidan kallistua herrojen kannalle: Östermyran kartano on hyvä nimi. Sieltähän kehitys kohti tämän päivän vahvaa maakuntakeskusta alkoi.

Miksi muuten Seinäjoki-seuran piti järjestää oma juhlansa juuri Östermyra-päivien kanssa päällekkäin? Kuulin vain jonkun ihmettelevän. Taitaa olla keskusteluyhteys hukassa.

Leena Riikilä

kielten opettaja

Nurmo