Maakuntavaltuuston asettamaan tavoitteeseen 200 000 asukasta Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2030 on vielä pitkä matka. Seinäjoen kaupunkiseudulla väestönkehitys on hyvä, mutta muualla Etelä-Pohjanmaalla väki vähenee. Jos maakuntakeskusta ei vahvisteta nyt, väkiluvun kasvu pysähtyy ja väkeä muuttaa edelleen muualle. Ja onhan siinä vissi ero asuuko maakuntakeskuksessa 36 000 vai 60 000 asukasta.

Maakuntakeskusten kilpailukykyä mitataan suhteessa muihin maakuntakeskuksiin. Valtionhallinnon sijoituspäätökset kohdistuvat ensisijaisesti Tampereelle ja Vaasaan, sitten myös Jyväskylään ja Poriin, sillä sinne sijoitetaan missä nähdään hyvät kehitysnäkymät. Mitä satsataan Seinäjoelle? Tällä hetkellä Seinäjoen seudun kehitysvauhti on hyvä, mutta vauhti hiipuu, ellei sitä ruokita. Kuntaliitokset lisäisivät vauhtia kummasti, vahvistaisivat Seinäjoen asemaa maakunnan veturina ja sitä kautta hyvänä sijoituskohteena. Onko meillä varaa sanoa ei kuntaliitoksille? Haluammeko katsoa asiaa vain oman kulmakuntamme kannalta? Toivottavasti näin ei ole asia.

Järkisyyt puhuvat kuntaliitosten puolesta. Tunnesyitäkin voi ajatella järjellä. Mikä on ihmisen identiteetti (identtisyys, samuus, yhtäpitävyys; henkilöys, henkilöllisyys –Nykysuomen sivistyssanakirja)? Säätelevätkö sitä hallinnolliset rajat? Tuskin. Kyllä kouralainen on edelleen kouralainen ja Nurmon Jymyn kannattaja edelleen jymyläinen. Paukanevan pitkospuut kutsuvat edelleen retkeilemään eikä mikään muuta tunnelmaa Nurmonjokivarren pelloilla elokuun illassa kun sato on korjattu. Ihmisen identiteetti ketjuuntuu aina suurempaan kokonaisuuteen. Koura – Seinäjoki – Pohjanmaa – Suomi – Eurooppa – Maailma.

Yhteinen etumme on voimakas maakuntakeskus ja sitä kautta elävä maakunta.

Leena Riikilä

Kunnanvaltuutettu

Nurmo